lauantai 4. tammikuuta 2014

Pienen pojan Jussi-slipoveri


Tämä neulomus valmistui jo joulukuussa ja ehtikin sitten jouluksi saajalleen. Erään lötköpötköpojuksikin kutsutun pienokaisen äiti toivoi pojalleen Jussi-slipoveria ja minä rohkeana aloitin urakan. Kirjoneuleet eivät ole vahvuuteni, mutta tätä neuloessa uhosin kyllä, että opettelen vielä tämänkin lajin.
Löysin Novitalta Jussi-slipoverin ohjeen, mutta siinä ei ollut tarpeeksi pientä kokoa, joten jouduin säveltämään. Kyllä jännitti, ja ihan syystäkin, kaikki ei mennyt kuin Strömsössä. Valmista kuitenkin tuli, purkamista oli ihan tarpeeksi, enkä ole ole kyllä erityisen ylpeä tästä, mutta kyllä nyt kehtasin tämän ystävälleni luovuttaa.

Neuloessani tätä en ollut nähnyt lötköpötköpojua aikoihin ja olin todella epävarma tuleeko slipoverista sopiva vai ihan valtava. Vauvoilla on kuitenkin tapana kasvaa parissa kuukaudessa valtavasti ja kun joulun aikaan tavattiin poju ei ollutkaan enää lötköpötkö vaan tosi jäntevä pönöttäjä :) Taisi olla kuitenkin jonkin verran kasvunvaraa slipoverissa, toivottavasti on sopiva jossain vaiheessa ja jos se vaihe ei olisi kesän kuumimmat hellepäivät, niin se olisi myös ihan jees :)




Malli: Novitan Jussi-slipoveri muokattuna
Langat: Novitan Nallea
Puikot: 3,5 pyöröpuikot



Itselleni muistiin silmukkamäärä, joka oli 60 s etukpl ja 60 s takakpl, eli yhteensä 120 s. Aioin myös kirjoittaa ylös muutakin tekemääni, mutta se sitten jotenkin jäi... Neuloin alhaalta ja käytin tässäkin magic loop -tekniikkaa kun siihen niin ihastuin. Mielestäni on paljon kätevämpi neuloa yhtenä kappaleena, niin ei jälkeenpäin tarvitse kursia kokoon.

8 kommenttia:

  1. Kyllähän tuommoisen taidonnäytteen kehtaa antaa lahjaksi, todella hieno! Kesälläkin voi olla viileää, liiville on aina käyttöä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivottavasti tosiaan on liiville käyttöä :)

      Poista
  2. Oi, on hieno! Kirjoneuleet ei ole minunkaan vahvuus eikä muutenkaan ehkä neulomisessa erityistekniikat...aina oikein sujuu ;) Paljon on opeteltavaa. Juuri kävin lankakaupassa, joten täytyy mennä äkkiä neulomaan kaksi aloitettua sukkaparia loppuun, että saa aloittaa neuletakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on jo langat uuteen neuletakkiin, oikean kokoisia puikkoja ei sitten ollutkaan.. Ja niitä olikin yllättävästi vaikea hankkia. Onneksi mullakin yhdet sukat kesken, niin ei tarvitse neulomatta olla kuitenkaan :)

      Poista
  3. Hyvältähän se näyttää. Kyllä iokainen poika man jussipaidan, tai sliparin tarvitsee. Tämän sanottuani tunnen piston sydämessäni, sillä omille muksuille on vieläkin tekemättä, vaikka monesti ollut to-do -listallani.
    -Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ne to-do -listat ainakin mulla usein kasvavat vähän mahdottomiin mittoihin :)

      Poista
  4. lötköpötkön äiti18. syyskuuta 2014 klo 23.07

    Osuinpa tänne ja voin ilokseni kertoa että käyttöä on ollut! Viime talvena oli tosiaan reilun kokoinen mutta ei haitannut menoa joka oli sillon aika pientä vielä :) No nyt tänä syksynä se alkaa olla hyvin istuva ja olipa lötköpötkö siihen pukeutuneena pohojalaisissa nimiäisissäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvähyvä, hienoa, että mahtui vielä tänä syksynä ja vielä parempaa, että pääsi oikein pohojalaisiin pitoihin :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!