kukkarukkanen

Pikku Ukko

2012-02-26T15:53:00.000+02:00

Tämäkin on valmistunut jo melkein kuukausi sitten, kun tytär halusi pitää Peppi-synttärit. Tein hänelle siis Pikku Ukko -kepparin, herra Tossavainen meillä on jo. Peppi-mekkoakin aloitin, mutta se on vieläkin vähän kesken.

Kankaan tähän keppariin sain Henniltä, se oli lasten kylpytakki, joka ei kai tuntunut mukavalta päällä kun oli jäänyt käyttämättä. Keppi on vanhempieni omenapuun oksa, jonka joskus nappasin talteen kun oksia leikattiin. Tämän tapaisia ihania keppareita on muissakin blogeissa näkynyt ja ohje löytyy täältä. Itse kyllä muokkasin kaavaa jonkin verran.

Tyttären mielestä tämä oli vähän jännittävä ensin, mutta on kyllä jo uskaltautunut ratsaille, eikä tämä Pikku Ukko enää taida niin jännitävä ollakaan. Ehkä pitää silti vielä tehdä suitset, jotta heppaa on helpompi ohjata. Aika kiva tästä kuitenkin tuli, vaikkakin kävi sellainen moka, että jostain kumman syystä silmät ovat aivan eri kohdilla, joten suoraan edestäpäin heppa näyttää vinksahtaneelta :)

Kukikkaat yövalot

2012-02-24T21:08:00.001+02:00

Vihdoin pääsin postaamaan tänne! Meidän perhe on sairastellut viimeisen kuukauden aikana aika lailla ja kaikenlaista muutakin estettä on ollut. En ole pitkään aikaan edes muiden blogeja seurannut ja varmaan paljon on taas hienoja juttuja mennyt ohi. Nyt toivon, että saisin järjestettyä aikaa blogin päivittämiseen, koska käsitöitä olen kuitenkin ehtinyt tehdä ja jotain olen saanut valmiiksikin.

No, nyt asiaan, eli origamikukkasin koristteltuihin jouluvaloihin. Joulun jälkeen näitä led-valosarjoja myytiin 70 % alennuksella ja minähän ostin sellaiset, koska siitä asti kun Elina teki tällaiset, teki minunkin mieli kokeilla. Ja kun tytärkin oli saanut oman huoneen ja kaipasi yövaloa niin nämä tuntuivat hyvältä idealta.

Nämä valmistuivat jo tammikuun puolessa välissä, jo ennen tuota viimeksi postaamaani pipoa, mutta oli vähän mutkia matkassa näiden kanssa, sillä kukat piti kiinnittää teipillä valoihin, etteivät tippuisi ja käyttämäni teippi oli niin surkeaa, ettei ollenkaan pysynyt ja kukkia tipahteli kun teipit aukesivat. Toinen muta oli sitten se, että tytär ei näistä tykännyt. Eli näiden tekemisestä en saanutkaan kiitosta, vaan ainoastaan kipeät sormenpäät :D No, onneksi se tytär on nyt pikkuhiljaa näille lämmennyt ja sen vuoksi päätinkin tänään teipata kukat uudestaan kiinni ja siinä samassa kuvata valot. Tämä olikin hyvä kuvauskohde, koska yksi este bloggaamiselle on se, että minulla on vapaata aikaa vain iltaisin, kun on liian pimeää kuvata.

Ja viimeiseksi vielä pitää mainita, että origamikukkavalojen ohje löytyy täältä.

Pajunkissapipo

2012-01-22T22:27:00.000+02:00

Olen jo pitkään kaivannut pipoa, joka on sopivan värinen ja kokoinen, eikä kutita. Heräteostoksena ostin Titityystä vyyhdin ihanaa Soft Silkiä. Ohjettakaan ei tarvinnut kauaa etsiä, kun Ravelryn kautta löysin tämän ihanan Pajunkissa-pipon ohjeen. Ohje oli alunperin siis Ulla -verkkoneulelehdessä julkaistu. Pipon neuloin kaksinkertaisesta langasta ja silmukoita oli 64. Koska en ohjetta tulostanut tein yhden kerroksen vähemmän pajunkissoihin, mutta ei haittaa. Pipo on sopivan värinen ja kokoinen, eikä kutita.

Pikkuinen säilytyslaatikko

2012-01-17T16:17:00.000+02:00

Nyt tuntuu, etten muuta teekään kuin kaikenmoisia laatikoita. Nyt sentään erilaisia kuin nuo skräpätyt. Meillä on uusi vuosi tuonut suurehkoja muutoksia, nimittäin olemme vaihtaneet huonejärjestyksiä siten, että tyttärellä on nyt ihan oma huone ja minun käsityönurkkaukseni on makuuhuoneessamme. Tarvitsin säilytyslaatikoita kankaille, tilkuille ja muille. Ja mahdollisimman kivan näköisiä, että makuuhuone näyttäisi mahdollisimman viihtyisältä.

Alunperin suunnittelin tekeväni laatikot pahvista ja päällystäväni ne tapetilla. Meillä ei kuitenkaan ollut sopivankokoisia pahvilaatikoita ja muutenkin alkoi tuntua hankalalta tuo. Päädyinkin sitten tekemään laatikot kankaasta ja käyttämään pahvia vain seinien tueksi. Ja kun sitten aloin etsiä ohjetta kankaiseen laatikkoon, löysinkin yhden mielestäni tosi hyvän. Nimittäin täältä, Jezze Prints -blogista. En kuitenkaan tehnyt laatikkoa kyseisellä ohjeella, johtuen luultavasti siitä, että en jaksanut lukea ohjeita, varsinkin kun englanninkielisiä on aina vähän vaikeampi seurata. Tein laatikon vain kahdesta kappaleesta. Ja pähkäilin koko eilisen illan ja mittailin ja mietin ja laatikosta tuli kuitenkin vääränkokoinen. Eikä ollut mittavirhe, vaan ajatusvirhe. No, tänäänkin oli vähän vapaata aikaa päivällä ja kokeilin tehdä pienempää laatikkoa eilisillä kokemuksilla ja onnistuin!

Olen kyllä erittäin tyytyväinen nyt ja mielestäni tämä kangaslaatikko on paljon parempi vaihtoehto kuin se pahvinen. Tämän laatikon voi nimittäin myös pestä, sillä pahvit ovat pienissä taskuissa laatikon sivuissa ja ne voi vetää pois. Tänä iltana aion uudestaan yrittää tehdä laatikkoa isommassa koossa, toivottavasti tällä kertaa onnistun. Ja ainiin, tämän pienen laatikon mitat on 10cm x 10 cm x 10 cm.

Taas laatikko

2012-01-16T09:59:00.001+02:00

Tyttären ensimmäinenkin purjehdusreissu piti säilöä laatikkoon. Tässä käytetty muropakettia, tapettia vanhasta tapettimallikirjasta, Gudrun Sjödenin kuvastoa ja niiden lisäksi myös ihan oikeaa skräppäyspaperia. Ja kyllä paaaaljon helpommalla pääsisi jos käyttäisi valmiita skräppäyspapereita.

Lapaset

2012-01-08T21:15:00.000+02:00

Näitä lapasia kun aloitin tekemään niin en lahjaksi niitä aikonut, mutta siskolleni päätyivät. Aloittaessani halusin vain kokeilla miten tällaiset tehdään. Nimittäin anoppini sai tällaiset lahjaksi ja kälyn kanssa sitten alettiin pähkäilemään, että miten nämä ovat tehty. Googlailemalla sitten löysimme Käspaikan ohjeen dominoneulokselle ja sitä soveltaen pikkuhiljaa alkoi hahmottua miten lapaset on neulottu. Kyllä oli aika näppärä olo kun tämän koodin sai ratkaistua. Anoppi kuitenkin kertoi, että näiden lapasten ohje on julkaistu ET-lehdessä, muistaakseni oli ehkä jonkin kilpailun voittanut tämä ohje. Jos joku tietää tästä ohjeesta jotain enemmän, niin kommentoikoon. Ja yritän toki itsekin ottaa tarkemmin selvää mistä lehdestä oli kyse.

Ja lanka taitaa olla Nalle-lankaa. Se löytyi anopilta, kiitos siitä!

Tämä on nyt viimeinen postaus itsetehdyistä joululahjoista (vaikka tein lisäksi pari heijastinta itse, mutta unohdin ottaa niistä kuvan). Ja apua, kun meinaa koko ilta mennä tässä koneella, vaikka piti olla mahtavasti aikaa ommella. Liian paljon hyviä blogeja!

Kummipojan neuletakki vol II

2012-01-04T21:09:00.000+02:00

Kun kummipojalle tekemäni neuletakki alkoi näyttää naftilta päätin tehdä uuden. Oikeastaan aioin antaa tämän jo syksyllä syntymäpäivälahjaksi, mutten saanut ajoissa valmiiksi, koska syksyllä minun piti olla niska/hartiasärkyjen vuoksi neulomatta yli viikko (kamalaa). Onneksi joulu tulla jolkotti.

Ja tämä neuletakkihan on jo ehtinyt Siksaksis -blogissakin esittäytyä (olen vähän hitaampi näiden postauksien tekemisessä kuin nuo siskokset). Tämä neuletakki tosiaan on kummipojalle vielä liian iso, kokoa 4/5, mutta pienempääkään ei olisi mielestäni kannattanut tehdä kun poika on jo kolmevuotiaan kokoinen.

Neuletakin tein Sanna Vatasen Moda-lehdessä 1/2011 julkaistua ohjetta hiukan muokaten. Olen tätä ohjetta käyttänyt ennenkin (silloin vähän suurempia muutoksia tehden). Tykkään raglanhihoista ja siitä että etu ja takakappaleet neulotaan kainaloihin asti yhtenä kappaleena.

Langat on Dropsin Alpacaa (kaksinkertaisena), joita minulle oli jäänyt tyttärelleni tekemistäni neuletakeista ja kummipojan edellisestä neuletakista. Kun aloitin neuletakkia minulla oli ruskeaa, vihreää ja valkoista lankaa, mutta mielestäni yksi väri lisää olisi tehnyt hyvää ja epäilin, ettei langat edes riittäisi neuletakkiin. Kävin sitten ostamassa tuota turkoosia ja mielestäni tein hyvin. Minulle jäi vielä vähän valkoista, mutta muut värit sain kulutettua tähän. Jee, lisää tilaa uusille langoille :)

Koska serkkutyttö sai joululahjoiksi koruja, halusin tehdä kummipojallekin korun. Yritin tehdä vähän miehekkäämmän korun kuin tytöillä.

Koruja lahjoiksi

2011-12-30T18:54:00.000+02:00

Tyttäreni 3-vuotiaalle serkulle tein joululahjaksi ihanat prinsessakorut. Pieni prinsessa sai kaulakorun ja rannekorun. Näissä on käytetty omista kätköistä löytyneitä helmiä ja yksi nappikin. Myös erästä Pentikin kynttiläkoristetta vähän sivareilla napsin, niin sain noita kauniita keltaisia helmiä, joissa on valkoista sisällä. Rannekorussa on myös sydänriipus, joka on jostain vanhasta hajonneesta korustani. Säästän kaikki rikki menneet korut, juuri jotain tällaisia varten. Olikin oikein mukava, että tuli mieleen tehdä tällaiset, niin en ole säilyttänyt turhaan noita kaikenlaisia helmiä ja muita.

Ihana rasia on suklaarasia, jota on käytetty lahjarasiana aikaisemminkin. En ihan muista kuka meistä ja keneltä saimme lahjan näin ihanassa rasiassa. Lisäsin vain rasian sisälle vähän ihanaan loimuvelouriin käärittyä vanua ja lahjarasiasta tuli kuin kuninkaallinen. Ihanaa.

Korut ovat siis vain kuminauhaan pujoitettu ja solmulla kiinni. Kohta 3 vuotta täyttävä tyttärenikin halusi tehdä serkulleen korun ja näppärästi se sujuikin. Tässäkin on käytetty helmiä hajonneista koruista, mutta violetit ja vihreä helmi on kyllä ostettu ihan uutena, noin 15 vuotta sitten kylläkin... Tyttäreni halusi koruun pujottaa myös kulkusia, sopii jouluun, mutta ehkä siitä kilinästä saa tarpeekseen jossain vaiheessa ensi vuonna. Ja lopuksi vielä toivotan iloa ja onnea tulevaan vuoteen teille kaikille!

Hyvää joulua!

2011-12-24T09:00:00.000+02:00

Sytykekukkia

2011-12-19T22:23:00.003+02:00

Kananmunakennoista tehtyjä sytykekukkia, liljoja ja perinteisempiä ruusuja. Tein näitä joululahjoiksi ja muiksikin viemisiksi. Tein aika paljon näitä, ajattelin, että samalla kun ryhdyn hommiin, niin voin tehdä kaikista kaappiin kerätyistä kennoista. Pari iltaa meni näitä väkertäessä kyllä, kuvissa ei siis näy kaikki tekemäni kukkaset, ainoastaan ne, joille olin jo tehnyt laatikon. Laatikot tein myös puuropakkauksista ynnä muista, jotka odottivat kaapissa pahvinkeräykseen päätymistään. Tuon alemman kuvan laatikon päällystin ohuella vaaleanpunaisella paperilla, jota oli käytetty lahjapaperina saamassani lahjassa. Nyt en millään muista paperin nimeä, vaikka sillä varmasti on joku nimi. Tulee mieleen vain riisipaperi, mutta ei tämä kyllä taida olla riisipaperia. Oli mitä oli.

Mitenköhän mulla nykyään aina venyy nämä postausvälit aina viikoiksi? Näin käy aina kaikista aikeistani huolimatta. Nyt on kyllä kova loppukiri joululahjojen kanssa, ja loput joululahjat esittelen täällä kyllä vasta sitten joulun jälkeen! Hyvää joulua siis kaikille, koska luultavasti bloggailen seuraavan kerran vasta joulun jälkeen :)

Kuvahaitari

2011-12-01T21:39:00.000+02:00

Olen askarrellut.

Vaatteita itselleni ja jotain myös Pippi-nukelle

2011-11-22T14:39:00.001+02:00

Hei taas pitkästä aikaa, ja tervetuloa uusille lukijoille, ihanaa, kun tulee uusia lukijoita hitaasta päivitystahdista huolimatta! Mulla on täällä sellainen tilanne, että keskeneräisiä töitä on valtavasti ja sitten tuo joulukin näyttää tulevan ja ideoita olisi vaikka kuinka, muttei tarpeeksi aikaa kaikkien toteuttamiseen, sitten tulee tehtyä vähän sitä ja hiukan tätä ja roikuttua netissä ja on tässä parin viikon aikana vähän reissattukin ja aloitan vain uusia neuletöitä, vaikkei edellisetkään ole valmistuneet ja joskus tuntuu, että on vähän mopo karannut käsistä. Jotain pientä on valmistunut ja saatu kuvattuakin (ainakin jotenkuten!).

Pippi-nukke sai uuden mekon trikoista jääneistä jämäpaloista. Nuken kohta kolmivuotias äiti on innokas vaatteiden pukija ja nappien napsauttelija, joten arvelin hänen tästä pitävät. Ja yksi ilta kuluikin mukavasti tämän mekon neppareita napsutellen. Ilmeisesti nukeilta vaatteiden riisuminen on yhä kuitenkin hauskempaa kuin niiden pukeminen. Meillä nuket useimmiten nakuilee, vaikka olenkin niille aika paljon tehnyt vaatteita.

Yläältä alaspäin:

-hihaton t-paita tumman violetista Nanson trikoosta (löytyi Rauman Jättirätistä palana)
-hihaton t-paita Rauman Jättirätistä ostetusta trikoosta
-legginsit tumman violetista Nanson trikoosta
-pitkähihainen t-paita Rauman Jättirätistä ostetusta trikoosta
-lyhythihainen t-paita Marimekon tehtaanmyymälästä ostetusta trikoosta
-tunika/mekko Eurokankaan palalaarista löytyneestä trikoosta
-tunika Marimekon tehtaanmyymälästä ostetusta trikoosta

Tähän päädyin kun omien vaatteiden kuvaaminen on vaikeaa, osa näistä on jo kesällä valmistunut (Marimekon trikoosta tehdyt), enkä ole saanut aikaiseksi ottaa kuvia. Mallina en oikein osaa olla, ja henkarissa tai lattialle levitettynä vaatteet näyttävät tylsältä. Eipä tämäkään kuva nyt hyvä ole, lähinnä tänne vain itselle muistoksi, että nämäkin olen jossain välissä ehtinyt tehdä.

Se tyttären kaijapaita on muuten tehty noista violettien kankaiden jämäpaloista. Jännä juttu, että tyttären paita valmistui ennen kuin nämä omat, vaikka mulla taitaa olla enemmän pula paidoista kuin tyttärellä...

Muistoja laatikossa

2011-11-09T22:02:00.002+02:00

Olen ollut flunssassa viime perjantaista asti ja kaikki käsityöt ja muut projektit ovat olleet tauolla. Nyt kun oloni on kohentunut kirjoittelen listoja, mitkä pitää tehdä valmiiksi ja mitä voisi aloittaa jne. No, nyt jaksoin ainakin tehdä tämän postauksen, kuvatkin on otettu jo viikko sitten ja laatikko on ollut valmiina varmaan useamman viikkoa, mutta nyt vasta pääsi esittelyyn tänne.

Samanmoisen laatikon tein joskus aikaisemminkin, teki mieli tehdä lisää kun on minusta niin kivoja tämmöiset (ja annoin sen edellisen vanhemmilleni). Tähän laatikkoon käytin vanhoja tapettimalleja ja katalogeja yms, mutta myös aika paljon ihan kaupasta ostettuja skräppäykseen tarkoitettuja papereita. Kun käyttää skräppäykseen tarkoitettuja papereita, pääsee kyllä paljon helpommalla, varsinkin juuri näitä laatikkoja tehdessä.

Kaijapaita

2011-11-04T11:07:00.000+02:00

Tämmöisen tein! Ja yllättävän hyvin onnistui. Olen niin positiivisesti yllättynyt, että heti tekisi mieli tehdä lisää. Ja nyt tulee tunnustus, nimittäin jos ihan totta puhutaan, niin olen vähän ihmetellyt kuinka jotkut teistä jaksavat tehdä niin paljon aplikaatioita, koska minusta ne ovat tuntuneet mahdottoman suuritöisiltä ja vaativilta, mutta nyt kyllä ymmärrän. Tämähän on todella hauskaa ja koukuttavaa!

Kuvaa paidasta olikin sitten vähän vaikeampi saada, kun lintua piiloteltiin. Onneksi se lintu välillä tuli piilostaan.

Paidan kaava on taas Ottobresta 6/2009. Muokkasin yömekon kaavasta, kun se mulla on piirrrettynä. Tummempi violetti trikoo on Nanson trikoota, jota löytyi Rauman Jättirätistä palalaarista ja vaaleampi violetti on samasta kaupasta ihan pakasta. Lintuaplikaation kankaat jostain jämäpaloista. Olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, vaikka lähempää katsoessa huomaakin ne kohdat, joissa vähän olen mokannut. Eli pientä epäsiisteyttä, ja harmaa kangas olisi pitänyt harmaalla langalla siksakata. Ajattelin, että kivat ääriviivat tulisi violetista, muttei se ihan toimi niin. Ja silmän olisin voinut tummemmalla langalla tehdä, mutta tyytyväinen olen tästä huolimatta siis!

Ja sitten vielä viimeiseksi; aplikaatio vai applikaatio?

Kvaak

2011-11-01T16:30:00.000+02:00

Olen jo jonkin aikaa tarvinnut toista neulatyynyä, koska teen usein käsitöitä myös olohuoneen sohvalla ja neulatyynyni onkin usein olohuoneessa käsityökorissa, joka minulla siellä on. Ja silloin kun se on siellä niin kaipaan sitä ompelupöydällä ja silloin kun se on ompelupöydällä kaipaan sitä olohuoneen sohvalla. Kirpputorilta sitten olen etsiskellyt jotain söpöä koriste-esinettä, josta voisin tehdä neulatyynyn. Toiveissani oli löytää tosi söpö pupu, jolla on sylissä iso kori, johon neulatyynyn voisi kätevästi istuttaa, mutta toiveeni taisi olla hieman liian vaatimuksia asettava. Onneksi löytyi tämä söpö ankka.

Trikoisia vaatteita

2011-10-29T19:55:00.000+03:00

Nämä Jofotexin luomupuuvillaiset trikoot tilasin jo aikoja sitten, enkä näistä ole tainnut juuri muuta kuin yhdet ruskeat legginsit ommella. No, eräänä iltana kun aloin leikellä, niin syntyi samalla useampi vaatekappale. Pari tunikaa, jotka muistuttavat kyllä yöpaitaa, ehkä koska ovat yöpaidan kaavalla tehdyt. Ajattelin kuitenkin käyttää näitä ihan tunikana. Vaikkakin ylin junakankaasta ommeltu kyllä näyttää itselle aika yöpaitamaiselta, varmaan senkin vuoksi, että junakankaasta tein pyjaman. Olisin halunnut pyjamaan housut tuosta keltaisesta, josta hihat on tehty, muttei siitä riittänytkään. Olen kyllä täysin tyytyväinen lopputulokseen.

Yömekon kaava Ottobre 6/2009, sitä vähän lyhensin ja hihoista jätin pois resorit noissa tunikoissa. Pyjaman paidan muokkasin myös tuosta yömekon kaavasta. Housujen kaava on samasta Ottobresta.

Nyt minulla on sellainen ongelma, että tekisi mieli tilata lisää kankaita, mutta kun on aika paljon kaikenmoisia kankaita vielä varastossakin, ja iso kasa keskeneräisiä vaatteita ompelupöydällä ja keskeneräisiä neulontatöitä ja monenlaista muuta, että kankaiden tilaamisesta tulisi ehkä vain paineita. Saapa nähdä voittaako järki vai joku muu.

Mitä nämä nyt ovatkaan

2011-10-28T17:35:00.001+03:00

Tällaisia teimme miehen kanssa huviksemme ja toinen vietiin eräälle pienelle synttärisankarille. Joskus näitä myytiin kai jossain markkinoilla tai vapun aikaan, mutten vähän aikaan ole näitä nähnyt, enkä edes muista miksi näitä sanotaan, eli virkistäkääpäs muistiani :)

Peitto hahtuvasta

2011-10-25T17:30:00.000+03:00

Viime postauksessa kerroin tehneeni pientä peittoa hahtuvasta ja tässä nyt olisi muutama kuva siitä. Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu ennen huovutusta ja kuten näkyy peitossa oli aika suuriakin reikiä, neliöden keskikohdissa ja nurkissa. Harmittaa myös, että unohdin mitata peiton ennen huovutusta, joten en tiedä paljonko se kutistui.

Ja allaolevissa kuvissa peitto on siis huovutettu.

Ja kuten kuvista näkyy, eiväthän ne reiät aivan umpeen huopuneet, vaikka peitto kutistuikin aika paljon, kuvissa kutistumista ei tietenkään huomaa, koska ei ole mitään verrokkia, mutta yllätyin kyllä miten paljon kutistui.

Tämä projekti nyt ei ihan nappiin mennyt, koska olin suunnitellut peittoa patjansuojukseksi pissavahinkojen varalle, sillä täällä opetellaan yökuivaksi. Peitosta tuli kooltaan aika nafti siihen tarkoitukseen, eivätkä nuo reiätkään nyt patjansuojassa luottamusta herätä. Saa nähdä mikä mihinkä kaikkeen tätä tullaan käyttämään. Mielestäni on kyllä nätti. Ehkä tämän päällä voi istuskella talvisilla metsäretkillä. Muitakin käyttöehdotuksia otetaan vastaan!

Villahousut

2011-10-16T16:25:00.001+03:00

Nämä villahousut tein Suureen villisprojektiin. Nämä valmistuivat täpärästi, mutta ajoissa. En ole vain jostain syystä saanut aikaiseksi postata tänne blogiin. Näissä käytin Tiuhtis-villahousuohjetta, mutta muokkasin kyllä ohjetta jonkin verran.

Muutakin on valmistunut, nimittäin villisprojektin innoittamana tuhosin kaappiin jääneitä hahtuvalankoja villaiseen patjansuojukseen, koska haaveilen, että tytär alkaisi olla myös yökuiva lähiaikoina, enkä kuitenkaan haluaisi käyttää hiostavaa muovisuojaa. No, siitä projektista ja sen onnistumisesta jonkin ajan kuluttua lisää. Ja muistakin, nimittäin siivosin ompelupöytäni ja sen jälkeen olen innostunut taas ompelemaankin. Ehkä tämä blogikin tästä vielä herää henkiin. Ainiin, olen myös aloittanut ihka oman neuletakin neulomisen, ehkä siitäkin laitan jotain väliaikatiedotetta myöhemmin.

Pitsisukat

2011-10-06T13:17:00.000+03:00

Sain valmiiksi viime talvena aloitetut sukat. Idea on täältä. Omista tuli kuitenkin aika erinäköiset, ei se mitään, mutta ehkä vielä joskus kokeilen uudestaan.

Sukat valmistuivat jo melkein kaksi viikkoa sitten ja käytin niitä reilun viikon, ennen kuin otettiin kuvat, joten kuvaushetkellä sukat olivat jo aika nukkaantuneet. En edes tiedä mitä lankaa tämä on, tein kahdesta mysteerikerästä, jotka minulla oli. Aluksi ajattelin, että on Vuorelman Vetoa, mutta enää en ole ollenkaan varma. En ole ollut kovin huolellinen noiden lankojen vyötteiden säilömisessä, ja tässä asiassa aion kyllä tehdä parannuksen.

Olen kyllä tosi onnellinen, että sain nämä valmiiksi, oli todella vaikea ryhtyä jälleen toimeen, sillä puolen vuoden tauon jälkeen oli vaikea muistaa miten olin ensimmäisen sukan tehnyt. Lähinnä varren kavennukset olivat hämärän peitossa, mutta aika samanlaiset sukista kyllä onneksi tuli, toisessa kuitenkin taitaa olla vähän pitempi varsi. Sukat on liian piukeat pohkeen kohdalta, joten olenkin aika paljon pitänyt sukkia varret rutussa.

Taas mies sai jämälankasukat

2011-09-22T11:40:00.000+03:00

Kokeilin tällaisia villasukkia joissa on virkattu varsi, kaikenlaisia lankoja kätköistäni käytin ja oli vähän eripaksuisiakin, joten varsista tuli hieman... aaltoilevat. Onneksi miehelle kelpaa tällaiset mun kakkoslaatuiset jämälankakokeilut. Tykkään kyllä noista virkatuista varsista ja joustavatkin ovat kun virkkasin aina vain silmukan takareunaan. Aloitinkin heti näiden valmistuttua tekemään itselleni villasukkia virkatuilla varsilla, mutta myöhemmin päätinkin, että teenkin niistä vain säärystimet, koska minulla on jo aika paljon villasukkia :)

Omat virkatut säärystimet on ollut nyt vähän tauolla kun aloinkin tuhota hahtuvavarastojani ja paljon olen kaikenlaista askarrellutkin, ehkä tänne blogiinkin taas joskus jaksan kuvata jotain noita skräppäilyjäkin. Pitäisi olla joku kotistudio, ja kunnon taustoja, niin kuvaaminen olisi houkuttelevampaa. Ja sitten ehkä malttaisi vähän blogatakin välillä askarteluiden ja käsitöiden välillä. En ole lähiaikoina oikein malttanut koneen ääressä istuskella ja en oikein tiedäkään mitä täällä blogimaailmassa on meneillään, toivottavasti ei kovin monet hyvät jutut ole menneet sivu suun.

SikSakSis arvonta!

2011-09-22T11:00:00.000+03:00

Synttärisankarin tossut

2011-09-01T08:00:00.000+03:00

Nämä tossut lähtivät ilahduttamaan ystävääni hänen syntymäpäivänään. Onneksi posti kulkee, vaikka pitkä välimatka tuntuu kurjalta.
Lanka on ohutta Pirkkalankaa kaksinkertaisena, ja väri on erittäin tumma violetti, näyttää oikeastikin melkein mustalta, muttei ole.

Tyttären tossut

2011-08-29T15:28:00.000+03:00

Tottakai piti tyttärellekin tehdä omat maryjanet. Tyttären lempiväri on violetti-pioletti-kioletti-mioletti, ja tietysti sen väriset tossut hän halusi. Onneksi olen joskus kirpparilta ostanut violettia puuvillalankaa.

Omat tossut

2011-08-28T12:51:00.000+03:00

Syksy saapuu, keitot ja tee maistuu. Tossut piti saada myös itselle. Olen nähnyt joskus kuvan tällaisista ja päätin kokeilla. Lankana kaksinkertainen Gjestalin Maija, reunoissa ruskeaa Novita Nallea, sitäkin kaksin kerroin, koukkuna kolmonen.

Verkkokassi

2011-08-26T19:23:00.000+03:00

Syksyn saapuessa käsitöiden lisäksi myös siivoaminen on alkanut kiinnostaa vähän enemmän kuin kesällä ja olen innostunut siivoamaan ja järjestelemään paikkoja ja asioita, jotka usein perussiivousta tehdessä jäävät vähemmälle. Osansa ovat saaneet siivouskomero sekä vaatehuone. Jo pitkään on myös ärsyttänyt kylppärin laittialla seilanneet kylpylelut, mutta nyt vasta ryhdyin tuumasta toimeen ja virkkasin verkkokassin, johon kylpylelut voi laittaa kuivumaan kylvyn jälkeen.
Verkkokassin malli on ihan oma ja lanka kirppikseltä.

Nuken hiukset

2011-08-25T10:27:00.000+03:00

Tyttäreni syntymän jälkeen tein hänelle kaksi steinernukkea. Toinen nukeista, Myssy, onkin blogissa esitelty, mutta toinen nukeista jäi hiuksia vaille valmiiksi ja vasta nyt, runsaat kaksi vuotta myöhemmin, sain aikaiseksi tehdä hiukset. Aivan täysin tyytyväinen en hiuksiin ole, tuli nimittäin aika paksut ja ehkä vähän liian lyhyet. Halusin nimittäin tehdä tällaisen "peruukkitukan", jotta nukelle olisi voinut tehdä erilaisia kampauksia, mutta hiukset saisivat olla vähän pidemmät ja ohuemmat, jotta kampausten teko onnistuisi. Joka tapauksessa häntä rakastetaan juuri sellaisena kuin hän on ja hänestä pidetään hyvää huolta.

Väinämöisen tossut

2011-08-23T16:29:00.000+03:00

Yritän yhä tyhjentää tai ainakin huomattavasti pienentää lankavarastoani, jotta voisin ostaa uusia lankoja hyvällä omallatunnolla. Mies kuluttaa sukat kuin sukat hetkessä puhki, en tiedä mistä tämä johtuu, mutta tästä syystä olen jo jonkin aikaa ajatellut virkkaavani hänelle samantapaiset tossut kuin virkkasin itselleni viime syksynä.
Sanna Vatasen kirjasta sain idean virkata monta lankaa yhteen, ja tämä idea sopi todella hyvin minulle, koska haluan saada nopeasti valmista ja kuluttaa mahdollisimman paljon lankaa! Mies tykkää näistä tossuista paljon, ne ovat nimetty Väinämöisen tossuiksi ja niitä on pidetty ahkerasti. Mikä winwinwin-tilanne!

Ainiin, langoista vielä, jos jotakuta kiinnostaa. Toisessa tossussa on käytetty loppuun keltainen Novitan Isoveli, mitä siis jäi niistä itselleni viime syksynä virkkaamista tossuista. Toisessa tossussa korvasin keltaisen Gjestalin Maijalla (kaiksinkerroin). Eron kyllä huomaa, muttei se ainakaan meitä haittaa. Ruskea ja valkoinen on ihan Novitan Nallea. Ja seiskan koukulla virkkasin.

tanssimekko

2011-08-05T12:39:00.000+03:00

Kesäkuussa minua ei jostain syystä huvittanut tehdä käsitöitä ollenkaan, enkä tehnytkään juuri mitään. Mutta heti heinäkuun ensimmäisenä päivänä aloin silputa kankaita ja koneet surisivat ja koukkukin heilui, enkä olisi malttanut hetkeäkään tehdä muuta. Bloggaukseen en ole kuitenkaan intoa löytänyt. Olen jo pitkään ajatellut, että pitäisi ottaa kuvat valmistuneista käsitöistä, mutta ei ole tehnyt mieli ottaa kuvia, joten se on jäänyt. Eilen innostuin viimein räpsimään kuvia. Täytyy myöntää, että bloggausinto on ollut niin kadoksissa, että blogin tulevaisuus ei ole näyttänyt kovin valoisalta. Mutta vaikkei valoisalta näytäkään, niin ainakin syksystä kertovat pimenevät illat tuovat minuun eloa, sillä syksy on lempivuodenaikani. Ehkä syksy tuo tullessaan uutta intoa myös blogin päivittämiseen, joten mietin blogin kohtaloa parin kuukauden päästä uudestaan.

Suuri Käsityölehti 6-7/2004

Kuukausi sitten hain inspiraatiota kirjastosta. Ja sieltä sitä löytyi, vaikka mihin. Tarkoitus oli löytää kaavat trikoomekkoon, mutta löysinkin paljon muuta, muiden muassa tämän ihanan tanssimekon. Minulla ei ole yhtä ihanan oransseja sääriä kuin kuvan mallilla, joten oranssia mekkoa en voisi kuvitellakaan käyttäväni. Kangasvarastoistani onneksi löytyi sopivaa kangasta mekkoa varten (tästäkin kankaasta kiitokset Maisa-tädilleni). Tein pari pientä muutosta mekon yläosaan, ja ne onnistuivat yllättävän hyvin. Olen jo leikannut kappaleet seuraavaakin mekkoa varten, mutta saa nähdä milloin ehdin sen ommella, on vielä yksi kesälomareissukin tekemättä. Tästä mekosta kyllä tykkään. Se on mukava ja siinä on taskut.

Sadetakki

2011-07-07T20:58:00.004+03:00

Hei taas pitkästä aikaa. Jotenkin tämä blogin päivittäminen on tuntunut työläältä lähiaikoina. Ja olin myös melkein koko kesäkuun kokonaan tekemättä käsitöitä. Näin pitkää taukoa ei ole ollut aikoihin. Ei vain ollut intoa tehdä. Ja käsitöiden kuvaaminenkin tuntuu työläältä. Tämän sadetakin ompelin jo toukokuussa ja nepparit sain siihen joskus kesäkuun puolessa välissä kiinnitettyä, eli tämä sai odotella valmistumistaan jonkin aikaa. Ja tänne en ole viitsinyt postata, kun olen ajatellut, että otan vielä jonkun paremman kuvan, mutta äh, enpäs otakaan, vaan lähden purjehtimaan!

Toivottavasti loman jälkeen jaksan kuvata kaiken mitä olen ommellut, nimittäin heti heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien koneet ovat surisseet ja koukku heilunut. En tiedä mikä siinä kesäkuussa oli, kun eivät käsityöt maistuneet. Ainiin, sadetakin kaava Suuri käsityö 3/2011. Ja kangas on Marimekkoa ja sain sen Maisa-kummitädiltäni, kiitos siitä :)

Baktus, joka ei kutita

2011-06-23T18:00:00.001+03:00

Tämä huivi ei tosiaan kutita. Lankana BC Garnin Soft Silk Titityystä. Tämä lanka on ensimmäinen pelkästä silkistä tehty lanka, jota käytän. Tykkäsin tästä langasta kyllä paljon, mutta ihmetytti langassa olevat pienet tikut. En ymmärrä miksi siinä niitä oli. Yritin neuloessa nyppiä tikut pois aina sellaisen huomatessani. Jos joku tietää miksi langassa on niitä tikkuja, niin kertokaa ihmeessä.

Ihanaa juhannusta kaikille!
Juhannustaikoja Ylen Elävässä arkistossa

Ilmat viileni, muttei hätää, baktus lämmittää

2011-06-20T22:26:00.000+03:00

Hyvää iltaa, pitkästä aikaa! Blogini on jäänyt päivittämättä, koska en ole jaksanut kuvata käsitöitäni (enkä itseasiassa kovasti niitä tehdäkään). Tämä baktus kuitenkin valmistui jo toukokuun puolivälissä, mutta jostain syystä kuvaaminen on tuntunut vaikealta, kerran jo otinkin pari kuvaa tästä, mutten kelpuuttanut niitä, onnistuivat niin huonosti. Tänään oli vähän enemmän onnea ja ehkä nyt alankin taas päivitellä blogiani ja myös taas seurata vähän paremmin mitä muissa blogeissa tapahtuu.

No, tästä baktuksesta nyt sanottakoon sen verran, että halusin huivin, joka ei kutita, ja olisin oikeastaan halunnut enemmänkin sinertävän vihreää, mutta onhan tämäkin kiva. Lanka on teeteen aurea ja myyjä sanoi, että koska langassa on alpakkaa ja silkkiä, se ei kutita. Kaupassa painelin vyyhtiä kaulaani vasten ja ajattelin, että ehkei se sitten kutita, mutta kyllä se kutittaa! En pysty käyttämään tätä huivia. Toivottavasti mieheni kelpuuttaa huivin, vaikka hänkin vähän moitti, että se kutittaa. Onneksi tällaisen tekeminen on helppoa ja nopeaa niin ei kovasti harmita, vaikken tätä ainakaan suoraan kaulaani vasten voi käyttää (talvella usein käytän puuvillaista huivia villaisen alla).

Kahvikuppineulatyyny

2011-05-23T20:14:00.000+03:00

Tein äidilleni neulatyynyn vanhaan kahvikuppiin, koska olen huomannut, ettei hänellä ole neulatyynyä. Kahvikuppi ja lautanen eivät ole samaa sarjaa, löytyivät kierrätyskeskuksesta.

Hiuspantoja

2011-05-19T18:48:00.000+03:00

Tein hiuspantoja itselleni, mallia katsoin täältä. Vasemmanpuoleinen on tehty samasta kankaasta kuin tunika, keskimmäinen on vanhasta liian kireästä hiuspannasta muokattu ja oikeanpuoleisessa on puhkikulunutta t-paitaa ja molemmissa oikeanpuoleisissa on joustavassa osiossa ylijäämää paitojen ompelusta.

Lautasliinat

2011-05-17T20:39:00.000+03:00

Surautin tällaiset lautasliinat meille. Nämä ovat ihan tavallisesta lakanakankaasta, jota ostin eurokankaasta. Päärmäsin saumurilla reunat. Näiden koko on noin 30 x 30 cm ja olisi kyllä voinut olla suuremmat. Koko myös vähän vaihtelee, eikä kaikki ole edes neliöitä, en oikein jaksanut tehdä niin tarkasti. Nyt kyllä vähän harmittaa, koska neliön muotoisia liinoja olisi kivempi taitella. Aioin taitella kuvaa varten näistä jotkut mahtavat joutsenet tai vastaavat, muttei sitten rahkeet riittänyt. Enkä edes osannut päättää kumman väriset lautasliinat laitan ja miten taittelen. Sitten laitoin molemmat kun sävyt käyvät yhteen. En selvästikään ole mikään kattauksen mestari muutoinkaan, ainakaan vielä. Ehkä alan pitää hienoja illalliskutsuja ja minusta tulee kattauksen mestari ja muutoinkin mahtava emäntä. Tai ehkä en, nähtäväksi jää.

tiskirätti

2011-05-14T10:00:00.000+03:00

Tällaisen tiskirätin virkkasin, perusmummoneliö, langat kirppikseltä.

miau!

2011-05-10T14:24:00.000+03:00

Tyttäreni kääntyilee ja pyörii unissaan niin, että hakkaa päätään sänkynsä reunoihin, joten päätin ommella sänkyyn vähän tyynyjä pehmikkeeksi. Halusin, etteivät tyynyt olisi pelkkiä tyynyjä ja päätin tehdä eläintyynyjä. Kisutyyny valmistui ensimmäisenä ja siihen ihastuttiin jo ennen kuin se oli täytetty. Vasta nyt tajuan, että ehkä tavalliset tyynyt olisivat olleet käytännöllisempiä juuri tylsyytensä vuoksi, koska ne olisivat ehkä pysyneet paikallaan, eivätkä ne olisi houkutelleet unten maille matkaavaa leikkeihin. Kisutyyny on jokatapauksessa kiva ja luultavasti saa seuraa lähitulevaisuudessa. Kaikki kankaat ja kirjailussa käytetty muliinilanka on kirppareilta, täyte vanhasta linttanasta tyynystä.

voihan skräp

2011-05-06T15:44:00.000+03:00

Olen skräpännyt.

Innostuin skräppäämään jo viime vuoden lopulla kun aloin täyttää valokuva-albumia tyttäremme vauvakuvilla. Nyt innoistuin tällaisesta laatikkoalbumista ja halusin ikuistaa viime kesäisen purjehdusreissun laatikkoon. Tässä parasta on, että olen käyttäynyt kierrätysmateriaaleja tämän tekoon. Kartonkia on muropaketeista yms. ja kauniit paperit ovat tapetteja vanhentuneista tapettimallikirjoista.

Ohjeet laatikkoalbumin tekoon löytyy Suuresta Käsityölehdestä 8/2010.

Vihdoin HeVi-pusseja

2011-05-02T16:48:00.000+03:00

Näitä varten on ollut pala valoverhoa kaapissa jo pitkään. Ompelin näihin tuollaiset tilkut vanhoista lakanakankaan jämistä, koska olen huomannut, ettei ne hintalaput oikein tahdo pysyä tuossa valoverhossa kiinni. Stopperit ja nyörinpäät löydetty kirpputoreilta. Näitä on vielä pino puolivalmiina tuolla odottamassa valmistumista.

Paidat ja pipot

2011-04-28T22:12:00.000+03:00

Tunikamekkoon käytetyn kankaan jämäpaloista halusin tehdä itselleni pipon. Ensin tein ihan kokeilemalla, mutta siitä tuli vähän kireä, vaikka mittasin päänympäryksenikin. Se onneksi sopii tyttärelle. Seuraavan tein vähän Mikunloki -blogin tavalla, mutta jätin toisen sivusauman pois. Tästä piposta osasin tehdä tarpeeksi leveänkin.

Tunikamekon kanssa yhtäaikaa tein itselleni kolme paitaa, joista yhden sain päärmättyä vasta viime viikolla. Ja paidoista olikin niin hankala ottaa kuvaa, että senkin sain nyt vasta tehtyä. Vaikka pitkähihainen paita olikin päälläni tunikamekon alla. Nämä paidat on siis tehty Ottobren kaavalla (creative workshop 303, women's best tops), jonka olen itselleni sopivaksi havainnut.

Jokin napsahti

2011-04-15T14:34:00.000+03:00

Tarvitsin kankaalla päällystettyjä nappeja erästä projektia varten ja kun selvittelin mikä olisi järkevin tapa hankkia noita päällystettyjä nappeja löysinkin kivan suomalaisen nettikaupan, joka myi välineitä nappien tekoon, Nappikauppa Punahilkan. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä ja hinnat edulliset, voin vain suositella.

Löysin myös neuvoja nappien päällystämiseen Puikko hukassa -blogista, joka ei ollut minulle aiemmin tuttu. Tuolta blogista selvisi, että myös Etsyssä myydään erikokoisia päällystettäviä nappeja ja aika edulliseen hintaan.

Nappien päällystäminen on tosi kivaa. Kun olin saanut tehtyä nappeja, joita mysteeriprojektiini tarvitsin (ylimmässä kuvassa oikealla), aloin tehdä nappeja kangastilkuista, joissa oli ihania kuvia tai värejä. Ja naps naps niitä voisi tehdä vaikka kuinka paljon, mutta kyllä vähän alkaa tuntua peukaloiden päissä tuo painelu. En vielä tiedä mitä teen noista kangastilkuilla päällystetyistä napeista, ainakin pari menee hiuslenkkejä koristamaan, mutta näistähän on vaikka mihin.

Tunikamekko

2011-04-13T17:32:00.000+03:00

Tämän toisen trikoomekkoni sain valmiiksi jo melkein pari viikkoa siiten, mutten ole saanut aikaiseksi laittaa kuvaa tänne kun kuvankäsittelyvaihe tuotti niin paljon päänvaivaa. Nuo kaksi aiempaa syntyivät helposti, mutta tätä kun yritin tehdä niin ei oikein inspiroinut. Yritin tähänkin kuvaan jotain mahtavaa kampausta ja turkoosi irokeesi oli aika jees, muttei sitten kuitenkaan toiminut. Kuvaushetkellä paita ja mekko ovat olleet jo kovassa käytössä ja sen kyllä huomaa paidan rypyistäkin :)

Mekko onnistui ihan kivasti, kaava on Suuresta Käsityölehdestä 4/2009. Ommellessa ei ollut mitään ongelmia. Paitsi unohdin vaihtaa saumuriin jerseyneulat (haittaako se kovinkaan paljoa?) En tiedä onnistuiko koon valinta nytkään aivan nappiin, piirsin nimittäin kokoa pienemmän kuin viimeksi, sillä ensimmäisestä trikoomekosta tuli niin paljon liian suuri. Tämä olisi ehkä voinut olla kokoa isompikin, koska on tarkoitettu väljäksi, mutta kelpaa kyllä näinkin. Alla olevan paidan tein myös itse, samalla hyväksi todetulla Ottobren kaavalla kuin aikaisemmin tein itselleni kalsaripaidan. Paitakankaasta sain tehtyä pitkähihaisen paidan lisäksi hihattoman, jonka kanssa mekkoa voi pitää kesällä.

Mekkokankaan ostin Raumalta, Jättirätti -nimisestä kangaskaupasta, en tiedä valmistajaa. Kankaassa oli valmistusvirheitä ja se oli sen vuoksi palalaatikossa. Ostin sieltä molemmat palat pois, sillä minä todella pidän tästä kankaasta ja sen sävyt sopii minulle hyvin. Paloista sain tämän mekon ja lyhythihaisen t-paidan (joka yhä odottaa päärmäystä). Viimeiseksi tarkempi kuva kankaan kuviosta ja niistä valmistusvirheistä, joita piti kangasta leikatessa väistellä.

Haaste

2011-04-08T20:39:00.000+03:00

Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike.

Pelkkä kuvakin riittää,

mutta ainahan on kiva kuulla miksi valitsit juuri kyseisen esineen.

Lähetä haaste 5:lle.

Sain tällaisen haasteen Unikuulta jo ehkä viikko sitten, mutta en ole oikein keksinyt mikä olisi minulle erityisen tärkeä tai rakas ompelutarvike.

Valitsin neulatyynyni, jonka isosiskoni on tehnyt, ehkä jo ennen syntymääni. Isosiskollani on sopivasti samat nimikirjaimet kuin minulla (tosin isosiskoni kirjailemat kirjaimet saattavat olla vaikeasti tulkittavissa). Tämä on ollut meillä kotona käytössä koko lapsuuteni ajan, tämä siis tulee ensimmäisenä mieleeni sanasta "neulatyyny". Yläreuna on purkaantunut pieneltä matkalta ja vanut pursottavat sieltä mukavasti, sinne saa mukavasti työnnettyä ompelukoneen neulat oikein syvälle turvaan. Kaiketi tätä joskus on voinut käyttää ranteessa, koska siinä on tuollainen lenkki, mutta sellaisia aikoja en muista.

Tämä haastekin varmaan aika monille ehtinyt jo kiertää, mutta siitä huolimatta...

Haastan seuraavat blogit:

Arvontoja!

2011-03-31T09:28:00.000+03:00

Vihdoin sain aikaiseksi osallistua arvontoihin. Lähiakoina on ollut niin paljon arvontoja, että muutama on mennyt minulta ihan ohikin. Nämä eivät päässeet livahtamaan ohi :)

Raitasukat rääppeistä

2011-03-27T21:52:00.000+03:00

Tein miehelleni villasukat samoista langoista, joita käytin tyttäreni neuletakissa. Kaksi muuta neuletakissa käyttämääni lankaa sain kulutettua neuletakkiin ja sen valmistuttua ajattelin, että jäljelle jäi hyvä kolmikko villasukkia varten. Harmaata riitti vain toiseen sukkaan ja toisen tein sitten hiukan tummemmalla harmaalla. Vaaleampi harmaa on Novitan Nallea ja tummempi Vuorelman Vetoa. Tummemmalla harmaalla aion terittää yhdet omat sukkani, mutten ihan vielä, sillä aloin tänään neuloa itselleni sukkia, koska yhdessä blogissa näin sellaiset, jotka haluan :)

Itseasiassa myös turkoosi lanka loppui aivan viimeisillä raidoilla ja luulin löytäneeni kerän samaa lankaa, mutta pari raitaa myöhemmin huomasin, ettei olekaan samaa. Ei haittaa. Tämä oli myös ihan ensimmäinen kerta kun kokeilin tehdä tuon tiimalasikantapään (ohje Ullassa) ja hyvinhän se sujui. Ja sukka taitaa olla ihan hyvä jalkaan, vaikka kärjessä kävikin vähän niin, että meinasin neuloa liian pitkäksi ja tein kavennukset aika jyrkästi.

Tunika

2011-03-24T22:44:00.000+02:00

Tein itselleni keväisen tunikan jo muutama viikko sitten, samoihin aikoihin kun edellisen postauksen trikoomekon. Tunika on tehty Yoshiko Tsukiorin Ihanat mekot ja tunikat -kirjan kaavaa vähän muokkaamalla. Kirjan tunikassa oli 3/4 trumpettihihat, itse halusin tehdä vähän toisenlaiset. Nämä hihat ovat hurjan epäkäytännölliset. Tunikassa käytin samaa kirppikseltä ostettua kangasta kuin tyttäreni synttärimekossa. Tätä oli kiva ommella, koko oli sopiva ja eikä ollut muitakaan ongelmia tehdessä.

trikoomekko

2011-03-21T19:12:00.002+02:00

Tein itselleni trikoomekon Suuren Käsityölehden (1/2011) kaavalla jo muutama viikko sitten. Itselle tehtyjä vaatteita on vaikea blogata, koska ensinnäkään minulla ei ole kaunista kotia, jossa olisi kauniita kuvauspaikkoja, eikä myöskään isoa yksiväristä kuvaustaustaa. Lisäksi trikoomekko näyttäisi aika tylsältä vain henkarissa roikkuessaan. Ja tämän kaiken lisäksi minulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä mallina toimimiseen. Päätin siitä huolimatta kuvata mekon päälläni ja kuvissa minulla oli todella outoja asentoja, hyvät naurut niistä kuvista kyllä saatiin, mutta aivan julkaisukelvottomia olivat. No, aloin käsitellä yhtä kuvista ja sitten jatkoin ja jatkoin ja...

No, on tuossa kuvassa se mekkokin siellä jossain viivojen ja pallojen ja afropehkon keskellä. Yrittäkää saada selvää.

Mekon kanssa oli ongelmia. En ole juurikaan tehnyt vaatteita, enkä varsinkaan itselleni. Mittasin itseni huolellisesti ennen kuin aloitin, jotta osaisin piirtää oikean kokoisen kaavan. Mekosta tuli kuitenkin aivan liian iso. Luultavasti jopa kaksi kokoa liian suuri. Epäilin kyllä tehneeni jotain väärin, koska minulla on niin vähän kokemusta ompelemisestä, mutta epäilen kyllä, että kaavoissa oli vikaa. Mekon kaventaminen oli todella tylsä homma.

Mekon trikoo on Eurokankaan palalaarista, ja se ei ollut kovinkaan hyvälaatuista, muutaman pesun jälkeen se on jo aivan nyppyyntynyttä. Samalla ostosreissulla ostin myös toisenkin trikoopalan, jossa oli mielestäni kiva kuvio. Kotona tajusin, että se kiva kuvio taitaa olla perinteistä kalsarikuviota ja kankaasta tehty paita näyttääkin aivan kalsaripaidalta (sekin on jo nyppyyntynyt). Ensimmäistä kertaa tein pääntien trikookaitaleesta ja siihen olin tyytyväinen. Paidan kaava on Ottobren (creative workshop 303, women's best tops). Ja siitä tuli juuri sopivan kokoinen. Aionkin tehdä itselleni lisää paitoja ja minulla on jo yksi kangaspalakin löydettynä, toivottavasti tällä kertaa vähän laadukkaampaa trikoota.

Nyt haluaisin kokeilla erästä toista trikoomekon kaavaa Suuresta Käsityölehdestä, mutten tiedä nyt siitä koosta. Pitääkö piirtää pienempi koko? Jos joku teistä lukijoista on tehnyt paljon vaatteita sk:n kaavoilla niin kertokaa ovatko yleensä oikean kokoisia vai reiluja vai millaisia?

Tunnustuksia

2011-03-19T20:57:00.000+02:00

Sain tämän tunnustuksen Heidiltä, kiitos tästä!

8 asiaa minusta:

1. lempivuodenaikani ovat syksy ja kevät

2. odotan kevättä kovasti

3. ompelukoneeni on Eva Compact 2014

4. saumurini on Berninan 1150MDA

5. lempivärini vaihtuvat mielialan ja vuodenajan mukaan

6. tykkään Wes Andersonin elokuvista

7. kengännumeroni on 37

8. olen 28-vuotias

Ja sitten tuli toinenkin tunnustus, tämä tuli Nova Melinalta, kiitos myös tästä!

Tähän tunnustukseen kuului viisi kysymystä, joihin piti vastata.

1. Milloin aloitit blogisi?

Maanantaina, 18. lokakuuta 2010, viisi kuukautta sitten.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Kirjoitan tekemistäni käsitöistä, enkä juurikaan muusta ja käsitöistä ja askarteluista tulen kirjoittamaan jatkossakin.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
No sehän olen tietysti minä itse.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Tapauksessani kysymyksen pitäisi kuulua "ketkä" eikä "mikä" ja vastaus on Henni ja Elina :)

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Haluaisin, että valokuvani olisi kauniimpia, olisi kiva jos olisi oikein kaunis koti ja ihania kuvauspaikkoja, onneksi aurinko jo lämmittää ja kohta ulkosallakin on kivempi järjestää kuvauksia. Tämän lisäksi olen jo pitkään suunnitellut jotain kivaa lisää sivupalkkiin, mutten vielä ole ehtinyt toteuttamaan.

Nämä tunnustukset pitäisi laittaa eteenpäin viidelle blogille ja eilen illalla selailin noin puolitoista tuntia blogeja ja yritin päättää kelle haluan laittaa ja en osaa päättää! Heidiltäkin sain tuon ensimmäisen tunnustuksen jo aikoja sitten, mutten ole saanut julkaistua sitä kun en ole osannut päättää kenelle laitan. Eli olen nyt niin ilonpilaaja, etten laita kellekään, toivottavasti saan anteeksi!

Tyttären neuletakki

2011-03-17T17:29:00.000+02:00

Tämän neuletakin tein Sanna Vatasen ohjetta muokaten. Kyseinen ohje oli Moda-lehdessä 1/2011. Minulla on myös Sanna Vatasen kirja, jossa on hyviä ja varsinkin inspiroivia ohjeita jämälankojen hyödyntämiseen. Kirjassa oli myös ohje lapsen neuletakille ja silläkin ohjeella oli osuutensa tätä neuletakkia suunnitellessani. Moda-lehden ohje oli ainaoikeinneuletta, jota en halunnut tehdä, mutta tykkäsin neuleen mallista ja tekotavasta. Ainaoikeinneuletta on kyllä kiva tehdä, mutten halunnut kuitenkaan käyttää sitä tässä neuletakissa.

Neuletakissa käytetyt langat ovat suurinpiirtein Novitan Nallen paksuisia lankoja, villasukkia varten aikoinaan ostettuja. Vaaleanpunainen lanka oli itseasiassa vähän paksumpaa lankaa, mutta halusin käyttää sitä siitä huolimatta, koska sävy sopi niin hyvin muihin valitsemieni lankojen sävyihin. Ja ero on onneksi niin pieni, ettei se juurikaan haittaa.

Takissa käytetyt kirjoneulemallit ovat Neulojan käsikirjasta. En ole juurikaan tehnyt kirjoneuleita ja neuleen takana kulkevat langat ovat paikoitellen liian kireällä. Samaa ongelmaa minulla oli kun neuloin itselleni kirjoneulesukkia. Eli kirjoneuleita pitää vielä harjoitella ja ilmeisesti ottaa vähän rennommin.

Minulla ei ollut sopivia nappeja neuletakkiin, eikä houkuttanut ollenkaan lähteä nappiostoksille, joten päätin tehdä napit itse vaaleanpunaisesta langasta, jota jäi vähän. Virkkasin napit niin että tein ketjusilmukoista renkaan ja virkkasin siihen kiinteitä silmukoita kierroksen ja sitten virkkasin vielä toisen kerroksen kiinteitä silmukoita ensimmäisen kerroksen päälle.

Olen ihan tosissani alkanut suunnitella neulovani itselleni neuletakin, mutta ensin pitää päästä noista langoista, joita on kertynyt vähän liikaa. Ehkä ensi syksynä on sellainen tilanne, että voin ostaa langat omaa neuletakkia varten.

Pikaompeluksia vanhoista vaatteista

2011-03-09T18:00:00.024+02:00

Surautin tyttärelle tällaiset haaremihousut mieheni vanhoista ritsahtaneista shortseista. Resorin löysin kirppikseltä jokin aika sitten. Jossain Suuressa Käsityölehdessä oli kaavakin tällaisille, mutta pienin koko oli liian suuri, joten tein sitten kokeilemalla (myöhemmin sain tietää, että uusimmassa Ottobressa olisi ollut haaremihousujen kaava).

Samalla innolla tein venahtaneesta topistani kesähamosen tyttärelle. Tästä tuli ehkä vähän liian pitkä, mutta taitaa siitä huolimatta kelvata tällaisenaan.

Neuvolakorttikannet

2011-03-07T19:09:00.000+02:00

Tällaiset tein itselleni ja eräälle tuoreelle äidille.

Ja oivallinen ohje neuvolakorttikansiin löytyy täältä, Villapata kiehuu-blogista.

Arvottu on!

2011-03-01T12:15:00.001+02:00

Viime viikolla blogissani oli hiljaista, koska olin kipeänä, mutta nyt olen taas terve ja onnetar on nostanut kahden onnekkaan voittajan nimet arvontaan osallistuneiden joukosta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Pikkuiset kalat

2011-02-19T15:34:00.001+02:00

Tyttäremme sai Elinalta joululahjaksi tosi kivan ongen ja kaksi kalaa. Ongessa on "siiman" päässä magneetti ja siksi siis kaloilla on avainlenkki suussaan. Löysin kirpputorilta pussillisen avainlenkkeja ja tiesin, että on aika tehdä lisää kaloja. Virkkasin viisi kalaa ja lankoina käytin sitä sun tätä mitä löytyi ja ohjettakaan en kauheasti katsonut ja vähän tein omia kokeilujakin. Näiden virkkaamisen tuli pieni himo ja jos löydän pari hukkaan mennyttä avainlenkkiä, virkkaan luultavasti vielä pari kalaa lisää :)

Ja kalojen ohje löytyy täältä.

Oma hame

2011-02-17T18:00:00.000+02:00

Tällaisen hameen sain aikaiseksi itselleni jokin aika sitten. Itseasiassa tein tämän heti kun olin saanut tyttäreni synttärimekon valmiiksi. Tyttären synttärimekko valmistui täysin ongelmitta ja olin siihen todella tyytyväinen ja juuri sen vuoksi hieman yliarvioin oman osaamiseni ja aioin surauttaa itselleni mahtavan hameen, josta olin haaveillut pitkään, mutten ollut löytänyt sopivaa kaavaa. Käytin pohjana yhtä mekon kaavaa Suuresta käsityölehdestä (en nyt löydä sitä lehteä, lisään tiedot vaikka myöhemmin). No, hame epäonnistui lähes täysin. Se ei istu ollenkaan, vyötärökaitale törröttää ikävästi yläreunastaan ja nuo vekit tuossa edessä saavat minut näyttämään pömppömahaiselta. Pidin tätä kuitenkin urheasti tyttäreni syntymäpäivillä ja yritin peittää huonosti istuvan vyötärökaitaleen neuletakilla.

Kangas on kuitenkin mielestäni aivan ihana, ehkä minun pitää korjata hame. Tiedän kuitenkin, etten pysty koskemaan siihen vielä pitkiin aikoihin.

Arvonta!

2011-02-14T05:20:00.024+02:00

Ystävänpäivän kunniaksi käynnistyy arvonta. Palkintoina on joulukuussa ompelemiani pussukoita kaksi kappaletta. Arvonnan ensimmäinen palkinto on pussukka ja sen seurana pieni pehmoinen pääjalkainen ja toisena palkintona on pussukka.

Aikaisemmat pääjalkaiset olivat hieman erinäköisiä. Tämä on toinen versio tästä uudenlaisesta, ensimmäinen jää meille kotiin, koska se löysi heti leikkikavereita täältä. Tästä tuli aika söpöliini vahingossa.

Arvontaan voi aivan ketä tahansa osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Jos kommentoit anonyymina muista laittaa jokin nimimerkki viestiisi. Osallistua voi helmikuun loppuun asti. Arvontaa voi kuka vain halutessaan mainostaa omassa blogissaan (ja käyttää ylintä kuvaa siihen tarkoitukseen), mutten siitä mitenkään palkitse, olen vain kiitollinen :)

Hyvää ystävänpäivää ja arpaonnea kaikille!

Vinkkaava jalkainen

2011-02-11T13:20:00.000+02:00

vinks

Tämäntapaisia tein joskus paljon. Muiden muassa tämän kaverin. Minusta tuntuu, että nyt on syntymässä pääjalkaisten uusi sukupolvi.

Äidiltä tyttärelle

2011-02-08T15:23:00.000+02:00

Minun on jo pitkään pitänyt tehdä vanhasta topistani tyttärelleni paita. Jokin aika sitten Handmade Hippu -blogissa näin topista tehdyn paidan ja se sitten innoitti vihdoin toteuttamaan suunnitelman. Toppi oli Only-merkkinen ja se on ollut minulla iät ja ajat, luultavasti yli kymmenen vuotta. Toppi oli sellainen liian lyhyt ja leveä, joten sitä en paljoa muistaakseni edes käyttänyt, mutta kuviosta olen tykännyt niin paljon, että olen toppia säilyttänyt kaikki nämä vuodet.

Kuvauksissa tyttärelläni oli päässään kirpparilta joskus löydetty lippahuivi ja Metsolan lierihattu. Ruskeat legginsit tein samalla innolla kuin paidankin.

Paidan kaava on Ottobresta 6/2009 ja hihojen joustofrotee on muistaakseni Kestovaippakaupasta joskus aikoinaan ostettu. Resorit on palasta, jonka Elina on joskus kirpparilta löytänyt (kiitos!).

Legginsit ovat Jofotexin ekopuuvillatrikoota ja kaava on Ottobresta 6/2009 muokattu.

Olen todella tyytyväinen, että tein tämän paidan. Harmi, että pian se jo jää pieneksi. Topista ei saanut isompaa kokoa. Mutta hyvä siis, että tuli tehtyä nyt vielä kun mahtuu tämän kokoinen paita! Tätä paitaa pitääkin nyt käyttää paljon vielä kun se mahtuu.

Viimeiseksi vielä vähän lähempi kuva paidan materiaaleista.

Pieniä virkattuja

2011-02-06T10:01:00.001+02:00

Virkkasin tällaisen rasian "kestovanulapuilleni" kylppäriimme. Leikkasin kuteen vanhasta pussilakanasta.

Eräällä kirpparikierroksella löytyi hamppulankaa, jonka ostin, vaikka minun piti olla langanostolakossa. Tein hamppulangasta rätin, lanka oli ehkä hieman liian paksua rättiin, koska lopputulos on aika jäykkä. Tuntui myös kuivuvan aika hitaasti tämä rätti, joten en tiedä miten hyvä tulee olemaan, mutta tulipa kokeilua.

Nuken pahvilaatikkosänky

2011-02-04T15:18:00.001+02:00

Tällaisen sängyn tein nukeille pahvilaatikosta. Sängyssä poseeraa kylpynukke, koska muut olivat päiväunilla. Kankaat ovat vanhasta pussilakanasta.

Synttärijuhlien ongintasaaliit

2011-02-02T16:30:00.001+02:00

Mieheni kanssa askartelimme tyttäremme synttäreille tällaiset pussukat. Kirjekuorien taittelu oli niin hauskaa, että tein niitä paljon enemmän kuin tarvittiin. Paperit pussukoihin ja kirjekuoriin ovat aikakausilehdestä. Pussukassa oli rusinapaketti sekä kirjekuori, jossa oli mieheni piirustuksista tehtyjä tarroja. Piirustukset tulostettiin a4-kokoiselle tarra-arkille ja leikattiin siitä irti. Tarrat ovatkin hieman hankalia käyttää, koska tarraa on hieman vaikea saada irti taustastaan. Lapset tarvitsevat näihin avuksi aikuisen.

Tyttären synttärimekko

2011-01-30T22:28:00.003+02:00

Ompelin tyttärelleni tämän mekon hänen 2-vuotissyntymäpäivilleen. Hän piti tästä niin paljon, ettei olisi halunnut ottaa pois päältään kun sitä oli sovitettu ja parina päivänä on pyytänyt saada laittaa päälleen, mutta olen sanonut, että parempi odottaa juhlia ja sitten juhlien jälkeen saa pitää päällä vähän useamminkin.

Olen kyllä tyytyväinen tähän mekkoon, siitä tuli juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Ja ompelemisessa oli vain vähän päänvaivaa ja sekin vain sen vuoksi, että halusin välttämättä tehdä tuon helman sisemmän osan kankaasta, jota ei ollut aivan tarpeeksi. Se piti sitten tehdä vähän useammasta osasta, mutta se sujui yllättäen ihan hyvin. Ainoastaan vetoketjun kanssa oli pientä hämminkiä, mutta tätä mekkoa tehdessä ei tarvinnut purkaa mitään kertaakaan ja sellainen aina lämmittää mieltä.

Mekon kaava on Ottobresta 3/2007. Kankaat kirpuilta.

Surkeat sukat

2011-01-22T21:11:00.000+02:00

Näiden sukkien teon aloitin jo joulukuussa ja näiden ohje on samasta Sukkasillaan -kirjasta, josta oli ohje viimeksi neulomiini sukkiin. Ohjetta jouduin vähän muuttamaan sopivaksi käyttämilleni langoille, enkä kaikkia koristuksiakaan jaksanut tehdä. Vaikkakin nämä sukat halusin tehdä nimenomaan noiden varsien koristeluiden vuoksi, mutta en taida toisia tällaisia tehdä, vaikka näistä tulikin aika kivat. Sillä sukkia on minusta hauska neuloa sen vuoksi, että ne valmistuvat nopeasti ja nämä valmistuivat hitaasti. Ja myös siitä syystä että lankojen päättely on tylsää ja sitä piti tehdä paljon.

Neuloin sukat viininpunaisilla ja vaalean violeteilla langoilla, joita käytin edellisissä sukissa. Ensin tarkoituksenani oli neuloa varret viininpunaisella ja terät violetilla. Sitten ajattelin, ettei violetti lanka riitäkään, joten päätin tehdä kaksi paksua raitaa ja kantapään viininpunaisella langalla. Myöhemmin löysinkin iskemättömän kerän vaaleanviolettia ja sitten kävikin niin, että viininpunainen lanka loppui kesken. Nyt sukat siis ovat eriparia ja lisäksi vielä epätasapainossa. Eriparisuus ei minua sinänsä haittaa, mutta tasapaino pitäisi olla.

Olenkin harkinnut joko neuloa toisenkin terän kokonaan violetiksi tai vaihtoehtoisesti neuloa molempien sukkien kärkeen vähän viininpunaista, joka näyttäisi hyvältä, mutta siitä olisi kyllä jo aika lailla vaivaa.

Varsien koristelu on kyllä ihana ja ehkä se innostaakin tekemään ratkaisun sukkien valmiiksi saattamiseksi. Voisinhan jättää ne tällaiseksikin. Neuvoja ja mielipiteitä kaivataan!

Lintulaukku

2011-01-20T11:16:00.000+02:00

Tämän laukun tein jo joulukuussa ja jossain vaiheessa meinasi mennä joululahjaksi. Tätä oli jokseenkin hankala tehdä, kun oli niin pikkutarkkaa ja en ollut kovin tyytyväinen lopputulokseen ja luultavasti sen vuoksi tämä unohtui jonnekin varastoon, josta eilen ilmestyi iloisesti visertäen. Vieläkään en ole aivan tyytyväinen, mutta kyllä tämä jo vähän paremmalta näyttää.

Lintulaukun kaikki kankaat ovat kirpputorilöytöjä vuosien varrelta. Ohje laukkuun löytyy täältä.

Maja

2011-01-13T23:10:00.000+02:00

Tein vanhoista verhoistamme olohuoneeseemme verhot ja majan.

Majan seinät kiinnitettiin pöytään tarranauhalla. Majaan kiinnitettiin led-valo, sellainen joka menee päälle kun siitä painaa.

Myssyn kantokoppa

2011-01-02T16:31:00.000+02:00

Hei pitkästä aikaa! Viimeisestä päivityksestä on kulunut melkein kolme viikkoa, vaikka näin pitkää joulutaukoa en suunnitellut pitäväni. Ennen joulua oli paljon kiireitä ja joululahjojakin tein tänä vuonna vain vähän ja ne valmistuivat niin viime hetkellä, etten ehtinyt niitä kuvaamaan. Onneksi nyt on uusi vuosi ja uutta intoa käsitöihin ja bloggaukseen. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Ostin kirpputorilta tällaisen nuken kantokopan jo jokin aika sitten ja eilen illalla innostuin vähän laittamaan sitä. Ihan ensiksi tuin kuomun pahvin palalla pyöreäksi, koska se oli rytyssä eikä pysynyt muodossaan. Pahvi auttoikin tosi hyvin ja jo yhden yön jälkeen kuomu oli melkein oikeassa muodossaan.

Sitten ompelin koppaan pienen patjan vanhasta huopuneesta villapaidasta ja vanusta ja päällystin sen pallokankaalla, jota minulla oli tyynyliinallinen. Hamstraamisessa on kyllä se hyvä puoli, että nytkin varastosta löytyi tuo pallokangas, joka sopii kantokoppaan kuin nakutettu.

Samalla innolla tein myös tyynyn ja peiton.

Kantokoppa on juuri sopiva steinernukelle, jonka olen tehnyt tyttärelleni kun hän oli vasta vauva. Tyttäreni on kohta 2-vuotias ja hoitaa mielellään nukkejaan. Steinernuken hän on itse nimennyt Myssyksi ja se onkin hauska nimi nukelle. Nyt haluaisinkin tehdä kenkälaatikkosängyn nukelle, muttei ole sopivaa kenkälaatikkoa. Onneksi sopiva kenkälaatikko löytynee helposti.

Kangasnäytteet hyötykäyttöön

2010-12-14T15:21:00.014+02:00

Henni-kälylläni oli varastossaan näytepaloja sisustuskankaista ja hän keksi, että voisin tehdä niistä pussukoita. Nyt on ensimmäiset pussukat näytepaloista tehty ja niistä tuli tosi kivat. Pussukat on tosi jämäkkiä kun ovat tehty sisustuskankaasta. Osa näytepaloista on tosi pieniä, kuten nämä ihanan värikkäät Annalan kangaspalat. Näistä ajattelin tehdä pieniä kukkaroita, mutta vasta ensi vuonna. Näissä on kyllä herkullisia värejä.

Ja lopuksi vielä kuvat niistä valmistuneista pussukoista, jotka ovat hillitystä mustavalkoruutuisesta kankaasta. Isoimmat näytepalat olivatkin aika neutraaleista väreistä. Kivoja nekin, mutta kyllä tuollaisesta värikkäämästäkin olisi ollut kiva tehdä kukkaroa isompi pussukka.

Kiitos ideasta ja materiaaleista, Henni!

Sukat

2010-12-07T20:05:00.000+02:00

Neuloin itselleni sukat. Aloitin näiden neulomisen, koska minulla on liikaa lankoja ja halusin katsoa teeveetä, mutta kirjoneule ei sopinut television kanssa kovin hyvin yhteen. Tai ainakin minun on pakko aika paljon katsoa, että varmasti otan sen oikein langan, joten sitä teeveetä sitten lähinnä kuuntelee. Mutta tykkään katsoa televisiosta myös hömppääkin ja hömppää ei niin tiiviisti tarvitse seurata, joten sen kanssa kirjoneulekin sopi yhteen.

Sukkien ohje on nimeltään Serkusten kotitöppöset ja se on Kyllikki Mitrosen ja Liia Vilkkumaan kirjasta Sukkasillaan. Sukista tuli loppujen lopuksi ihan kivat, mutta olisi ehkä pitänyt käyttää pikkuisen isompia puikkoja, sillä kirjoneuleesta tahtoi tulla pikkuisen liian piukkaa, vaikka yleensä neulon aika höllää. Varsinkin kantapään jälkeen on sukissa aika piukea kohta, mutta ehkä se siitä venyy. Olisi ehkä pitänyt aloittaa kiilakavennukset vasta pikkuisen myöhemmin. Langoista vielä sen verran, että valkoinen ja viininpunainen lanka on muistaakseni Novitan Nallea ja tuo violetti Gjestalin Maijaa, mutta en nyt ole aivan varma tästä.

Pussukkatehtaalta moi!

2010-12-03T23:33:00.000+02:00

Tein pussukoita joulumyyjäisiin. Nämä ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa, mutten ole ehtinyt näitä kuvaamaan, koska valoisaa aikaa on niin vähän. Jouduinkin ottamaan kuvat keinovalossa ja se olikin paljon hankalampaa ja jälkikäsittelyäkin piti tehdä roimasti enemmän. Ja ylimmäinen kuva ei edes ole tarkka, pahoittelut tästä.

Kun pussukoita tekee tonttuna sarjatuotantona, ne valmistuvat kyllä paljon nopsemmin kuin uniikkeja tehdessä, mutta tämä ei kyllä ole yhtä hauskaa. Näihin pussukoihin olen käyttänyt vetoketjuja, joita sain ison kasan Siksaksiskoksilta (kiitos!), jotka olivat ostaneet ne kirpputorilta joskus. Pussukoiden muut materiaalit ovat kirpputoreilta ostettuja lakanakankaita joihin olen silittänyt tukikankaan.

Blogini päivittäminen voi olla aika vähäistä ennen joulua, mutta sen lupaan, että seuraavassa postauksessa ei ole pussukoita :) Hauskaa joulunodotusta kaikille!

Ne paremmat tohvelit

2010-11-25T19:49:00.000+02:00

Näistä kyllä tulikin paremman näköiset kuin edellisistä tossuista. Ja oikean kokoisetkin. Tuo liimavanu teki näistä tohveleista kyllä paljon paremmat. Ovat paljon helpompi laittaa jalkaankin kuulemma.

Tuota vinonauhaa en taaskaan saanut tikattua kovin siistin näköisesti, mutta kai se on vain se mun oma kädenjälki joka siinä näkyy :)

Nyt tekisi kyllä mieli tehdä tytölle ja itsellenikin tossut. Voitaisiin kaikki kolme sitten tossutella yhdessä.

Sateen jälkeen paistaa aurinko

2010-11-22T20:05:00.001+02:00

Sataa, sataa ropisee.

Pilipilipompompom.

Tämä on siis samanlainen kuin aiemmin tekemäni hertta rouva -pussukka. Tässä pussukassa myös tikkasin nuo vetoketjun sivut, jottei tässäkin pussukassa jäisi vuori vetoketjun väliin. Pilvi on tummansininen, vaikka kuvissa näyttääkin aika mustalta.
Ja kun sateen jälkeen paistaa aurinko, voi nähdä sateenkaarenkin.

Tämä on melkeinpä lempipussukkani. Ainoastaan vetoketjun sävy on väärä. Ja aurinko ja sateenkaari voisivat olla hieman ylempänä niin miellyttäisi noin sommituksellisesti ehkä vähän enemmän. Mutta vuoriin vetoketju sopii kyllä aivan sävy sävyyn.

Tohvelit

2010-11-18T15:02:00.000+02:00

Tein miehelleni tossut. Minun piti oikeastaan tehdä tyttärellemme tossut, mutta sitten kävikin niin, että tein miehelleni. Kaikki alkoi kai siitä kun näin Lapinkan blogissa ihania lasten tossuja, jolloin muistin, että olen joskus aikonut tehdä tossut, joihin on ohje Elsebeth Gyntherin Ompele lapselle-kirjassa. Lainasin kirjastosta sen kirjan ja piirsin kaavat, mutta sitten päätinkin ensin kokeilla vähän yksinkertaisempaa mallia ja niin syntyivät nämä tohvelit.

Näistä tuli liian pienet ja liian ohuet ja liian höppänät, mutta mitä muuta voikaan odottaa kun käyttää vain niitä materiaaleja joita kaapistaan löytää. Päätinkin tehdä toiset, joista tulisi paremmat ja kävin ostamassa liimavanua ja nyt vaikuttaa kyllä tosi hyvältä. Ehkä maltan tikata vinonauhankin huolellisemmin seuraavalla kerralla.

Pääjalkainen ja pussukkakaksoset

2010-11-11T16:30:00.002+02:00

Tämä kangas on minulle rakas. Olen tehnyt tästä vaikka mitä ja nyt näiden pussukoiden jälkeen sitä on jäljellä enää pienen pieni pala. Tämä on ollut lakana ja osittain kangas onkin ollut tosi hipunutta ja vähän reikäistäkin. Vanhoista hipuneista kankaistakin tulee kyllä yllättävän tukevia kun niihin silittää tukikankaan. Pussista kurkistaa pääjalkainen, jota on myös möröksi kutsuttu. Vuosia sitten tein paljon noita pääjalkaisia,niitä vilisee nurkissa yhä.

Näissäkin pussukoissa on käytetty kierrätysmateriaaleja, ainoastaan tuon vihreän vetoketjun ostin uutena vartavasten tätä kangasta varten. Ja sitä tukikangasta olen ostanut, mutta tuo turkoosi vuori on myös kirpputorilta ostettua tyynyliinaa.

Kivaa kun olen saanut muutaman uuden lukijan :) Pääjalkainen ja minä toivotamme kaikki uudet lukijat tervetulleiksi!

Herttainen rouva

2010-11-09T22:19:00.000+02:00

Tämä on tällainen pussukkakokeilu. Olen joskus Etsyssä nähnyt sellaisia vapaalla kädellä ompelukoneella tehtyjä kirjailuja ja ne ovat näyttäneet mielestäni hienoilta ja olen siitä asti halunnut sitä tekniikkaa kokeilla johonkin. Nyt tein sitten tällaisen pussikokeilun. En ole kauhean tyytyväinen tähän, mutta hyvä kun kokeilin. Mulla on vielä toinen samanlainen pussi leikattuna ja aion siihen vielä kirjailla koneella toisenlaisen kuvan. Tämä pussukka yrittää esittää taitettua pelikorttia, hertta rouvaa, mutta tästä ei tullut aivan sellainen kuin suunnittelin. Toivottavasti seuraavaan olen tyytyväisempi. Tästä toisen puolen rouvasta tuli mielestäni hieman tympääntyneen sammakon näköinen.

Tässä pussukassa kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä. Vetoketju tosin on uusi, mutta sekin on kirpputorilta. Tuo päällä oleva kangas on pellavaa, joka on jäänyt joltain maalarilta yli pohjia tehdessä. Vuorina on kirpputorilta ostettua tyynyliinaa, joka mielestäni sopii aika hyvin tuon pellavan sävyyn. Väritin tämän sydänten kuningattaren posket ja huulet punaisella puuvärillä ja sekin vähän harmitti jälkeen päin, mutta tehtyä ei tekemättömäksi saa. Ja tässä pussukassa on myös sellainen vika, että vuori jää joskus vetoketjun väliin. En tiedä johtuuko materiaaleista vai olinko leikannut tai ommellut vuorin liian isoksi. Jos olisin tikannut tuosta vetoketjun vierestä tätä ongelmaa ei luultavasti olisi, mutta enpä tikannut.

Loppuun vielä semmoinen asia, että sain tällaisen tunnustuksen ihanilta SikSakSiskoksilta. Ja heitä haluan kiittää oikein hurjasti, vaikka en juuri nyt oikein tiedä kenelle tunnustuksen antaisin, koska tuntuu, että se on jo melkein kaikille annettu. Nyt taitaa käydä niin, että otan mallia Oliona -blogista, ja en noudata tunnustuksen mukana tulleita sääntöjä...
Haluaisin antaa tunnustuksen Nupulle Peitto -blogille, jonka löysin vasta juuri nyt. On ehkä vähän epätavanomaista tässä vaiheessa antaa tämäntyyppiselle blogille tunnustus, mutta blogilla on ihana idea ja harmittaa kun vasta nyt sen löysin, koska on enää niin vähän aikaa osallistua tähän projektiin. Ehkä joku saa blogistani innoituksen vielä osallistua. Toivottavasti vastaavanlaisia projekteja tulee lisää.
Sitten vielä ne kolme asiaa, joita rakastan. Ilmeisimpien eli perheen, kodin ja terveyden lisäksi rakastan ystävällisiä ihmisiä, neuleen kaventamista kaksi oikein yhteen ja juustokakkua mansikkakastikkeella! (tähän lisäisin vielä kuvan siitä juustokakusta, mutta kun ei ole)

kiitos Henni ja Elina :)

Myöhäinen kanttarellisato

2010-11-05T16:53:00.000+02:00

Tällaisia kanttarelleja virkkasin sukulaistytölle syntymäpäivälahjaksi. Sienet on virkattu langasta, jonka olen joskus saanut, tästä langasta virkkasin myös punaisten samettihousujen pitsikukat. Lanka on ohutta puuvillalankaa. Sienet ovat virkattu kokeillen ja jokainen sieni on erilainen. Isoimmat sienet virkkasin alhaalta ylös, mutta pikkuiset sienet, joita on kaksi aloitin tuolta keskeltä ja sitten vaihdoin suuntaa niin pienissä sienissä ei ole reikää keskellä. Olisi pitänyt kai kaikki tehdä niin jos olisi halunnut että tulisi oikein aidon näköisiä sieniä, mutta kai on ihan hyvä jättää vähän tilaa mielikuvituksellekin.

Kummipojan neuletakki

2010-11-01T12:51:00.002+02:00

Tein kummipojalleni tällaisen neuletakin Drops Designin ohjeella. Lanka on Drops Alpaca ja sama sävy kuin ohjeessa. Jätin hupun pois, koska ajattelin, että on käytännöllisempi ilman. Tätä oli kiva neuloa ja ensimmäisen viikon aikana neuloinkin aivan hurjaa vauhtia ja takakappale ja ehkä molemmat etukappaleetkin olivat valmiina, mutta sitten alkoikin jo vähän vauhti hiipua. Oli kyllä hyvä, että tein tämän, koska olen alkanut haaveilla neulovani itselleni neuletakin. Tämä kyllä palautti jalat maan pinnalle. Ja muutenkin on tällä hetkellä niin monta käsityötä kesken, että ensin ne pois alta ja sitten kun on sellainen tilanne, ettei ole mitään tekemistä, niin sitten voin alkaa ajatella sitä omaa neuletakkia. Ja noita lankavarastojakin pitäisi ensin vähän tyhjentää, en nimittäin ehkä haluaisi itselleni jämälankatakkia.

Tätä neuletakkia tehdessä palasi myös mieleen se, mikä neulomisessa on tyhmää. Nimittäin se kun juuri sillä hetkellä kun on onnesta soikeana ja luulee olevansa valmis, niin tajuaakin, että lankoja roikkuu sieltä täältä ja palat pitäisi saada toisiinsa yhdistettyä nätisti. Huoh. Villasukkiakin tykkään neuloa, mutta kunpa ne langat voisi jättää niihin roikkumaan. Neuleiden viimeistely on tylsää.

Mutta nyt äkkiä jotain puikoille, kädet ihan tylsistyy tässä naputellessa.

Pitsiä housuille

2010-10-27T22:04:00.000+03:00

Ostin joskus kirpputorilta lasten vakosamettiset olkainhousut, joissa oli reikiä ja tosi hienot taskut. Ajattelin, että korjaan ne joskus kun ovat ajankohtaisemmat. Aloin korjata niitä nyt syksyllä kun ajattelin, että pian jo voisivat olla lapselleni sopivat. Ensin korjasin reiät siksakkaamalla tukikankaan nurjalle. Sitten päätin virkata pieniä kukkia peittämään korjatut kohdat. Virkkasin pitsikukkia vähän muuallekin koristeeksi, jotta sommitelmasta tulisi vähän tasapainoisempi. Lopuksi vielä tein lahkeisiin lyhyet vuorit kukikkaasta kankaasta, niin lahkeet näyttävät kivalta käännettyinä ja housuja voi käyttää jo nyt. Näissä kuvissa housut ovat omistajallaan, joka on lahjottu kuvausmalliksi pienellä rusinapaketilla.

Virkattuja pitsikukkia oli tosi kiva tehdä. Tein ilman ohjetta ja se olikin hauskaa kun sai kokeilla monenlaista ja aina virkatessa sai idean seuraavaa pikkupitsiä varten. Vaikka kyllä purkamistakin tapahtui. Viimeisestä pitsistä tuli tietysti kaikkein hienoin ja sen kiinnitin toiseen taskuun.

Lisää pieniä pussukoita

2010-10-24T12:00:00.074+03:00

Näitä on kiva tehdä, saa käytettyä pienetkin kangaspalat. Ja niitä minulla on paljon, koska en malta heittää juuri mitään pois. Aina ajattelen, että pienimmästäkin palasesta saa ehkä jotain, jonkun pienen taskun edes johonkin tai vastaavaa.

Näihin pussukoihin sainkin käytettyä aika paljon pikkupaloja. Tuon ruskean kankaan, jossa on valkoisia kukkia sain käytettyä lähes kokonaan. Ensin tuon pitsisen pussukan vuorissa ja sitten jäljelle jääneestä suikaleesta sain tehtyä pussukan kun ompelin sivuille ruskeaa kangasta. Sitten tein tuon sydämellisen pussukan. Olen joskus tehnyt itselleni pienen laukun tuosta ruskeasta kankaasta, jossa on pikkuisia sydämiä. Se oli ennen tyynyliina. Siitä oli jäänyt kaksi pientä suikaletta kangasta jäljelle. Toisestakin suikaleesta on tulossa pussukka, mutta se on vielä kesken. Jokaiseen näistä pussukoista tein oman kaavan, jotta sain käytettyä kangaspalat parhaalla mahdollisella tavalla. Tuo sydämellinen pussukka on näistä ehkä oma lemppari. Tykkään yhdistellä erilaisia kankaita ja tässä puuhassa on kivaa myös se, että mukana on vähän ongelmanratkaisua kun pähkäilee miten saisi mahdollisimman tarkkaan käytettyä kangaspalat. Tykkään.

Lopuksi vielä kuva aarrelaatikosta, josta nämä pussukat ovat peräisin.

Pussukka ystävälle ja toinen varastoon

2010-10-21T16:08:00.000+03:00

Sain Hipun blogista idean tehdä pussukoita pienimmistä kangaspaloistani. Kukkapussukan annan lahjaksi ystävälleni, jolle minun on jo pitkään pitänyt jotain tehdä aivan itse ja nyt vihdoin sain tehtyä jotain, jonka kehtaan antaa. Näihin pussukoihin käytin tuollaiset vanhat kirpputorilta ostetut vetoketjut, jotka ovat asuneet kaapissani aivan liian pitkään. Vetoketjut ovat muuttaneet mukanani ainakin kaksi kertaa. En edes pidä noista vetoketjuista, koska ovat aika terävät ja ilkeän näköisetkin, mutta ajattelin, että johonkin ne joskus pitää käyttää, kun olen moiset typeryyksissäni ostanut. Kukkapussukassa käytetyt kankaat ovat kahdesta vanhasta tyynyliinasta, jotka olen ostanut kirpputorilta. Olen tehnyt joskus aika paljon kauppakasseja ja muita kasseja, joita varten olen ostanut kivoja tyynyliinoja kirppareilta.

Toisessa pussukassa seikkailee epäonnisen pussilakanan kuvat pöllö ja kukka. Epäonninen pussilakana oli, koska siskonpoikani halusi aikoinaan tehdä siitä itselleen penaalin ja hän leikkeli pussilakanasta mieleisensä kuvan aivan keskeltä lakanaa. Lakana näytti aika silputulta, mutta penaalista tuli hieno. En tiedä onko se enää tallella kuitenkaan. Tapauksesta on aikaa melkein kymmenen vuotta. Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, että nyt voin käyttää pussilakanan kuvia ompeluksiini! (kun olen säilyttänyt pussilakanan raatoa kaapissani tarpeeksi monta vuotta)

Kiitos siskonpojalle pussilakanan silpomisesta, kiitos Hipulle inspiroivasta blogista, kiitos ompelukoneelle, perheelle, ystäville, pöllöille ja kukille!

Lankoja ja tossut

2010-10-19T18:00:00.003+03:00

Muutimme elokuussa ja silloin huomasin, että minulla on aivan törkeän paljon lankoja ja kankaita. Tajusin, että nyt on aika kuluttaa näitä materiaaleja, joita minulla jo on ja lopettaa uusien ostaminen. Joitain kirpputorilöytöjä en ole voinut vastustaa ja olen ostanut ihan uutena kuminauhaa ja vetoketjuja, mutta aika hyvin olen pitänyt itseni kurissa tähän asti.

Lankoja en saa missään nimessä ostaa. Niitä minulla on enemmän kuin tarpeeksi (kuvassa näkyy vain pieni osa, aivan hävettää sanoa). On mummulta saatuja lankoja, sukkalankoja ajalta, jolloin neuloin paljon sukkia, raskausaikana ostettuja hahtuvia ja muita villahousulankoja. Lapsen synnyttyä olen malttanut neuloa vain lapselle ja niitäkin varten olen ostanut uusia. Nyt on aika tyhjentää lankavarastot! Aloitin eräästä alelöydöstäni, ihanan keltaisesta Novitan Isoveli-langasta ja tein siitä itselleni tossut.

Ohje on Drops Designin, mutta joitain muutoksia siihen tein. Kun virkkasin ohjeen mukaan tohvelin kärjestä tuli todella suippo, en tiedä johtuiko ohjeesta vai minusta vai mistä, mutta sitten purin ja tein oman harkinnan mukaan. Nuo tossujen varret tein pylväillä, enkä kiinteillä silmukoilla, kuten ohjeessa, ihan vain laiskuuttani. Piti saada äkkiä valmiiksi, kun noista lopuistakin langoista pitäisi vielä jotain tehdä.

Mutta mitä niistä kaikista lopuista langoista tekisin? Tuosta Isoveljestäkin jäi puoli kerää… Otan ideoita vastaan!

Avasin blogin!

2010-10-18T14:58:00.004+03:00

Hiiret Albers ja Albers toivottavat kaikki tervetulleiksi blogiini! Blogin avaaminen on ollut minulla mielessä jo pitkään, mutta blogille oli niin vaikea keksiä nimeä, että aikaa vierähti pitkä tovi ennen kuin pääsin tuumasta toimeen. Nyt kun vihdoin pääsin vauhtiin, olen todella innoissani!

Albers-hiiret olen neulonut jo jokin aika sitten, mutta ne tuntuivat sopivilta tähän blogin aloitukseen. Tykkään paljon pehmoleluista ja nämä hiiret ovat todella kilttejä ja söpöjä. Vaaleammalla hiirellä taitaa olla kaihi, niin vaaleat sen silmät ovat.

Hiirien ohje on Zoe Mellorin kirjasta Knitted Toys. Kirjan ohjeessa hiirien korvat on tehty huovasta, mutta itse virkkasin korvat, koska oikean väristä huopaa tuskin olisi löytynyt. Muilta osin noudatin kirjan ohjetta kiltisti, mikä ei kyllä aina minulta suju. Hiiret ovat täytetty villalla ja lankana on käytetty Novitan Nallea ja Gjestalin Maijaa ja neulomiseen puikkoja nro 2,5.